DEDUCER

Urologisten syöpien diagnostiikan ja hoidon kehittämishanke

Urologisten syöpien hoito on viime vuosikymmeninä parantunut huimasti, mutta osaan niistä ei ole vielä tehokasta hoitoa. Aikaisen vaiheen diagnostiikka ja taudin käyttäytymisen ennustaminen yksittäisen potilaan kohdalla on välillä haastavaa. Esimerkiksi eturauhassyövistä suuri osa on kliinisesti merkityksettömiä eli niitä ei tarvitsisi hoitaa lainkaan. Kuitenkin osa näistä syövistä vaatisi nykyistä tehokkaampaa hoitoa.

Urologisiin syöpiin halutaan löytää tehokkaampia lääkehoitoja, ja arvioida potilaan vastetta uusille lupaaville lääkkeille. Urologisten syöpien ennusteen arviointi ja hoito kehittyvät ainoastaan perus- ja kliinisen tutkimuksen kautta.

Viime vuosina syöpien synnystä on saatu merkittävää lisätietoa kartoitettaessa ihmisen hyvän- ja pahanlaatuisten solujen perimää eli genomia. Pyrimme parantamaan syöpien diagnostiikkaa ja hoitoa käytössä olevien uusien tutkimusmenetelmien avulla, jolloin yhä useammat potilaat voisivat saada tehokkaampaa ja haitattomampaa, yksilöllisesti räätälöityä täsmähoitoa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on soveltaa uusia tutkimustoiminnassa jo rutiininomaisesti käytettäviä menetelmiä syöpien diagnostiikkaan ja hoitoon. Suostumuksen antaneilta potilailta kerätään normaalia diagnostiikkaa vaarantamatta mm. virtsa-, veri- ja kudosnäytteitä taudin eri vaiheissa soveltuvin osin.

Kerätyistä näytteistä tehdään alla myöhemmin kuvattuja tutkimuksia mahdollisen syövän luonteen tarkemmaksi määrittämiseksi. Näytteet tietoineen talletetaan ja niihin liitetään tietoa potilasasiakirjoista ja muista rekistereistä. Tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä urologisten syöpien diagnostiikkaan, hoitoon ja taudin ennusteen arviointiin sekä parantaa näitä tauteja sairastavien potilaiden ennustetta.

Tutkimuksen toimenpiteet ja tutkimusmenetelmät

Tutkimukseen pyydetään suostumusta HYKS erityisvastuualueella (HUS, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit) potilailta, joilla epäillään olevan tai on todettu urologinen syöpä ja jotka lähetetään jatkotutkimuksiin tai hoitoon taikka jotka ovat jo hoidossa tai seurannassa. Tutkimukseen rekrytoidaan myös potilaita, joilla ei ole syöpää.

Suostumuksensa antaneilta potilailta kerätään diagnoosivaiheessa, mahdollisten hoitojen yhteydessä ja/tai syövän seurannan aikana soveltuvin osin joitakin seuraavista:

• Virtsa-, veri- ja kudosnäytteitä
• Askites- ja/tai pleuranestenäyte
• Mikrobiologisia sylki ja/tai ulostenäytteitä

Verinäytteiden kokonaismäärä on enintään 100 ml verta (laskimoverinäyte) näytteenottokertaa kohden. Kudosnäytteiksi kerätään esimerkiksi syöpäleikkauksessa poistettua tai koepalojen oton yhteydessä otettua kudosta primaaridiagnostiikkaa vaarantamatta.

Tutkimuksen keskeisimmistä menetelmistä on esimerkkejä alla:

1. Ylläkuvattujen näytteiden ottaminen tulevia tutkimuksia varten talteen näytesäilytysyksikköön.
2. Näytteen (kasvain- tai normaalikudos) (syöpä)solujen eristäminen, solu- ja kudosviljely ja lääkeherkkyys-määritys.
3. Kasvatettujen solujen jatkokasvatus ”pysyvinä” solu- ja/tai kudosmalleina tutkimusta varten.
4. Näytteen koko genomin tai kaikkien geenien emäsjärjestyksen selvittäminen (ns. läpisekvensointi ja bioinformatiivinen määritys), muu näytteen molekyyliprofiilin määritys sekä kliinisen kemian analyysit.
5. Potilaan normaalin kudoksen (esim. kudosnäyte, verinäyte) analysointi vertailu- ja tutkimuskäyttöä varten.
6. Potilaan aiemmin otetun (esim. diagnoosivaiheessa) arkistoidun solu- tai kudosnäytteen taikka hoitojen ja seurannan yhteydessä otettavien solu- tai kudosnäytteiden analyysi.
7. Kliinisen kuvantamisen (esim. magneettikuvat, tietokonekuvat, isotooppikuvat), solu- ja kudosnäytteiden sekä niiden digitaalisten tallenteiden ja kliinisten tietojen (sairauskertomusjärjestelmät, potilasrekisteri ja kansalliset rekisterit (Syöpärekisteri, THL:n rekisterit, Tilastokeskuksen rekisterit, Findata, Digi- ja väestö-tietovirasto) analysointi yhdessä muiden tietojen kanssa perinteisin tilastollisen analyysin tai syväoppimisen ja tekoälyn keinoin.

Näytteistä pyritään siis selvittämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja kaikin käytettävissä olevin tekniikoin, onko syövässänne jokin muutos, joka edesauttaisi diagnostiikan kehittämistä, syövän käyttäytymisen ennustamista ja/tai johon olisi mahdollista vaikuttaa hoidollisesti.

Sekvensointi- ja lääkeherkkyysmäärityksen tuloksienperusteella voidaan esimerkiksi otetusta veri ja/tai virtsanäytteestä tehdä tarvittavia lisämäärityksiä, jos esimerkiksi kyseiselle muuttuneelle signaalireitille on olemassa mitattavissa oleva merkkiaine (ns. markkeri).

Näytteiden käsittely ja käyttö

Näytteiden keräys tapahtuu HUSin yksiköissä ja käsittely tutkimukselle käyttökelpoiseen muotoon tapahtuu HUSin laboratorioissa tai sairaaloissa sekä Helsingin yliopiston tiloissa.

Näytteet säilytetään HUSissa ja/tai Helsingin yliopistossa (HY) nykyaikaisessa ja toimintavarmassa näytesäilytysyksikössä.

Näytesäilytyksestä huolehtii koulutettu henkilöstö. Näytteiden molekyylidiagnostiset tutkimukset tehdään HUSissa tai HY:ssä, yhteistyössä muiden tutkimusryhmien kanssa tai ostopalveluna analytiikkaa tarjoavien yritysten toimesta.

Tutkimuksen toteuttaja ja rahoittaja

Tämän tutkimuksen toteuttavat HUS (Urologian klinikka) ja Helsingin yliopisto ja ne toimivat myös tutkimuksessa käsiteltävien henkilötietojen yhteisrekisterinpitäjinä. Tutkimus suoritetaan edellä mainittujen organisaatioiden tiloissa.

Tutkimusryhmä vastaa tutkimuksen rahoituksesta. Tutkimusta rahoittaa mm. HUS (Valtion tutkimusrahoitus, VTR), Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Suomen Akatemia ja Syöpäjärjestöt.

Tutkimuskeskukselle ei makseta korvausta tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkijalääkärille ja muulle henkilökunnalle ei makseta erillistä korvausta tutkimuksen tekemisestä.

Tutkimuksesta vastaava henkilö: professori Antti Rannikko

Tutkimushoitaja: Minna Malmstedt, minna.malmstedt@hus.fi

Yksikkö/klinikka: HUS Urologian klinikka ja HY Systeemisen onkologian tutkimusohjelma (Oncosys)